Sisäilmaongelman tutkiminen ei ala mahdollisimman suuresta määrästä näytteitä. Ensin selvitetään, mitä rakennuksessa on havaittu, missä ja milloin haittaa esiintyy sekä mitkä rakenteet, järjestelmät tai epäpuhtauslähteet voivat selittää tilanteen. Mittaukset ja näytteet valitaan tämän kokonaisarvion perusteella.
Koettu haitta
Hajut, tunkkaisuuden tunne, ärsytysoireet ja tilakohtaiset havainnot auttavat kohdentamaan tutkimusta, mutta eivät yksin osoita haitan syytä.
Rakennuksen toiminta
Rakenteiden kosteustekninen toiminta, ilmanvaihto, paine-erot ja ilmayhteydet tarkastellaan yhdessä.
Kohdennetut tutkimukset
Rakenneavaukset, kosteusmittaukset sekä materiaali-, pinta- ja ilmanäytteet valitaan epäilyn mukaan.
Johtopäätös
Tuloksista muodostetaan rakennustekninen tulkinta ja käytännöllinen etenemissuunnitelma.
Yhtä yleistä sisäilmatestiä ei ole
Sisäilman laatuun voivat vaikuttaa esimerkiksi kosteus- ja mikrobivauriot, teolliset mineraalikuidut, materiaalien kemialliset päästöt, pöly ja hiukkaset, lämpöolosuhteet sekä ilmanvaihdon puutteet. Samassa kohteessa voi olla useita samanaikaisia tekijöitä.
Siksi yksittäinen mittaustulos ei tavallisesti kerro, mistä ongelma johtuu. Esimerkiksi normaali sisäilman mikrobinäyte ei sulje pois rakenteessa olevaa vauriota. Vastaavasti korkea hiilidioksidipitoisuus kertoo ilmanvaihdon riittämättömyydestä mittaushetken kuormitukseen nähden, mutta ei osoita rakenteiden kuntoa.
Näin sisäilmaongelman tutkiminen etenee
Lähtötiedot ja käyttäjien havainnot
Käymme läpi rakennusvuoden, piirustukset, rakenneratkaisut, korjaushistorian, aiemmat tutkimukset ja mahdolliset vesivahingot. Samalla selvitetään, missä tiloissa haittaa koetaan, liittyykö se vuodenaikaan tai rakennuksen käyttöön ja helpottaako tilanne muualla.
Rakennuksen ja tilojen tarkastus
Kohteessa tarkastetaan riskirakenteet, vauriojäljet, hajut, pintojen kunto, ilmanvaihdon toiminta ja mahdolliset epäpuhtauslähteet. Tarvittaessa tehdään pintakosteuskartoituksia, lämpökuvausta, ilmavirtausten havainnointia ja rakenteiden kosteusteknisen toiminnan arviointia.
Tutkimussuunnitelma
Havaintojen perusteella määritetään, mistä rakenteista tai tiloista tarvitaan lisätietoa. Näytteenotto kohdennetaan riskirakenteisiin, riskikohtiin ja epäiltyihin vauriokohtiin. Jos suunnitelmia on käytettävissä, niiden avulla tunnistetaan esimerkiksi valesokkelit, tuulettumattomat ulkoseinärakenteet, maanvastaiset rakenteet ja muut kosteusteknisesti herkät ratkaisut.
Mittaukset, rakenneavaukset ja näytteet
Tutkimus voi sisältää paine-eroseurantaa, ilmanvaihdon mittauksia, rakennekosteusmittauksia, merkkiainekokeita, rakenneavauksia sekä materiaali-, pinta- tai ilmanäytteitä. Menetelmä valitaan sen mukaan, mihin kysymykseen tarvitaan vastaus.
Tulosten yhdistäminen
Laboratoriotuloksia ei tulkita irrallaan rakennuksesta. Johtopäätös perustuu rakenteisiin, vaurion sijaintiin ja laajuuteen, ilmayhteyksiin, paine-eroihin, ilmanvaihtoon sekä tilojen käyttöön.
Raportti ja toimenpidesuositukset
Raportissa kuvataan havainnot, tutkimusmenetelmät, tulokset ja niiden merkitys. Suositukset voivat koskea lisätutkimuksia, epäpuhtauslähteen poistamista, rakenteiden korjausta, ilmanvaihdon säätöä, tiivistyskorjauksia tai korjausten onnistumisen varmistamista.
Esimerkkikohteen tutkimuspolku lähtötiedoista johtopäätökseen
Eräässä toimitilakohteessa henkilökunnalla esiintyi sisäilmaan liitettyä oireilua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää oireilun mahdollinen rakennustekninen syy. Tutkimus kohdennettiin teollisten mineraalikuitujen esiintymiseen, mahdollisiin kuitulähteisiin ja epäpuhtauksien kulkeutumisreitteihin.
Miten havainto johti korjaustoimiin?
Vaurioituneet äänenvaimentimet suositeltiin poistettaviksi ja korvattaviksi kuituja luovuttamattomilla, ilmanvaihtokäyttöön soveltuvilla tuotteilla. Samalla suositeltiin vaurioituneiden putkieristeiden uusimista, alakaton yläpuolisten tilojen ja huonetilojen perusteellista HEPA-imurointia ja nihkeäpyyhintää sekä todettujen ilmavuotoreittien tiivistämistä. Korjausten onnistuminen varmistetaan uusilla 14 vuorokauden kuitulaskeumanäytteillä tilojen normaalin käytön aikana.
Raporttiote
Seitsemän kahdeksasta laskeumanäytteestä ylitti toimenpiderajan. Tuloilman päätelaitteiden vaurioituneet mineraalivillaiset äänenvaimentimet muodostivat teknisesti perustellun selityksen tilojen laaja-alaiselle kuitukuormitukselle. Alakaton yläpuoliset rikkoutuneet mineraalivillaeristeet olivat mahdollinen lisälähde.
Mitä eri tutkimusmenetelmillä selvitetään?
| Menetelmä | Mihin sitä käytetään? |
|---|---|
| Kosteusmittaukset | Selvitetään pintojen ja rakenteiden kosteutta sekä rajataan mahdollista vaurioaluetta. Mittaustapa valitaan rakenteen ja tutkimuskysymyksen mukaan. |
| Rakenneavaukset ja materiaalinäytteet | Tarkastetaan rakenteen todellinen toteutus, kunto, hajut ja mahdollinen mikrobikasvu. Materiaalinäyte otetaan vaurioepäilyn kannalta olennaisesta kohdasta. |
| Paine-erot ja merkkiaine | Selvitetään, mistä ilma virtaa sisätiloihin ja voivatko epäpuhtaudet kulkeutua rakenteista, alapohjasta tai viereisistä tiloista. |
| Ilmanvaihdon tutkimukset | Tarkastetaan järjestelmän toiminta, ilmamäärät, tulo- ja poistoilman tasapaino, puhtaus sekä ilman kulkeutuminen tiloissa. |
| VOC-, formaldehydi- ja ammoniakkinäytteet | Selvitetään materiaalien, liimojen, pinnoitteiden tai kosteuden vaurioittamien materiaalien kemiallisia päästöjä silloin, kun havainnot tukevat epäilyä. |
| Teolliset mineraalikuidut | Kuitulaskeumaa tutkitaan tavallisesti 14 vuorokauden laskeumanäytteellä. Pyyhintänäytteellä voidaan nopeasti selvittää, esiintyykö epäillyllä pinnalla kuituja, vaikka menetelmälle ei ole vertailuarvoa. |
Lue tarkemmin sisäilmamittauksista ja käytettävistä menetelmistä, kosteusmittauksista sekä teollisten mineraalikuitujen tutkimisesta.
Miksi näytteitä ei oteta varmuuden vuoksi kaikkialta?
Näytteiden määrä ei yksin paranna tutkimuksen luotettavuutta. Väärästä kohdasta, väärissä olosuhteissa tai väärällä menetelmällä otettu näyte voi tuottaa tuloksen, joka ei vastaa tutkimuskysymykseen. Kohdentaminen perustuu rakennetyyppiin, havaintoihin, vaurioitumisen todennäköisyyteen ja epäpuhtauksien mahdollisiin kulkeutumisreitteihin.
Hyvä tutkimussuunnitelma säästää myös korjauskustannuksia
Kun vaurion sijainti, laajuus ja vaikutus sisäilmaan tunnetaan riittävän hyvin, korjaus voidaan rajata todelliseen ongelmaan. Samalla voidaan suunnitella, miten korjauksen onnistuminen varmistetaan.
Miten oireet huomioidaan?
Käyttäjien kokemukset ovat tärkeitä lähtötietoja. Oireiden tai koettujen haittojen ajallinen ja tilallinen yhteys voi auttaa kohdentamaan rakennukseen tehtäviä tutkimuksia. Pelkkien oireiden perusteella ei kuitenkaan voida päätellä epäpuhtauslähdettä, eikä rakennustekninen tutkimus korvaa terveydenhuollon arviota yksittäisen henkilön oireista.
Kuinka kauan tutkimus kestää?
Suppea, selvästi rajattuun kysymykseen vastaava tutkimus voi valmistua yhdellä kohdekäynnillä ja laboratorioanalyysien valmistuttua. Laajempi sisäilma- ja rakennetekninen kuntotutkimus voi vaatia useita käyntejä sekä yhden tai kahden viikon seurantamittauksia. Esimerkiksi paine-erojen vaihtelua seurataan usein rakennuksen käytön aikana, ja mineraalikuitujen laskeumanäyte kerätään 14 vuorokauden ajalta.
Tuloksia arvioidaan kokonaisuutena. Asumisterveysasetuksessa on toimenpiderajoja muun muassa ilmanvaihdolle, kemiallisille yhdisteille, hiukkasille ja mikrobeille, mutta niiden soveltaminen edellyttää tarkoitukseen sopivaa mittaus- ja näytteenottomenetelmää.
Tarvitsetko sisäilmaongelman tutkimussuunnitelman?
Kerro kohteen perustiedot, havaitut hajut tai haitat, niiden sijainti sekä mahdolliset aiemmat tutkimukset. Arvioimme, millainen tutkimuskokonaisuus vastaa tilanteeseen.
Ota yhteyttä