Kuntotutkimukset
Rakenteiden, kosteuden ja sisäilman ongelmat selvitetään tutkimalla
Kosteus-, sisäilma- ja rakennetekninen kuntotutkimus selvittää vaurion syyn, laajuuden ja vaikutuksen rakennuksen käyttöön. Tutkimus suunnitellaan aina kohteen, lähtötietojen ja havaitun ongelman perusteella.
Pyydä tarjous kuntotutkimuksestaKun aistinvarainen arvio ei riitä
Mitä kuntotutkimuksella selvitetään?
Kuntotutkimus on kuntoarviota tarkempi ja tarvittaessa rakenteisiin kajoava tutkimus. Sen avulla selvitetään rakenteen todellinen toteutustapa ja kunto sekä kosteus- tai sisäilmaongelman mahdollinen lähde.
Tutkimus voi kohdistua yksittäiseen rakennusosaan tai koko rakennukseen. Laajassa tutkimuksessa tarkastellaan yhdessä rakenteita, kosteusteknistä toimintaa, ilmavuotoreittejä, sisäilman epäpuhtauslähteitä sekä ulkopuolista kosteudenhallintaa.
Tavoitteena ei ole kerätä irrallisia mittaustuloksia, vaan muodostaa tutkimusnäytöstä kokonaisuus, jonka perusteella voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä korjauksista.
Tutkimuksen laajuus tarpeen mukaan
Rakennustekniset ja sisäilmaan liittyvät selvitykset samassa kokonaisuudessa
Kaikkia menetelmiä ei käytetä jokaisessa kohteessa. Tutkimusohjelmaan valitaan ne tutkimukset, joilla kysymykseen saadaan luotettava vastaus.
Rakenteiden kosteustekninen toiminta
Selvitämme kosteuden lähteitä, siirtymistä ja kuivumismahdollisuuksia sekä arvioimme rakenteiden rakennusfysikaalista toimivuutta.
Rakenneavaukset
Rakenneavauksilla varmistetaan rakennetyyppi, materiaalit, vaurion laajuus ja mahdolliset poikkeamat suunnitelmista.
Kosteusmittaukset
Pintakosteuskartoituksia ja rakenteen sisältä tehtäviä mittauksia käytetään kosteuspoikkeamien paikantamiseen ja varmentamiseen.
Ilmavuoto- ja merkkiainetutkimukset
Merkkiaineella selvitetään hallitusti, kulkeutuuko rakenteista tai niiden liittymistä ilmaa sisätiloihin.
Materiaali- ja sisäilmanäytteet
Tarvittaessa otetaan mikrobi-, VOC- tai kuitunäytteitä. Tuloksia tulkitaan aina yhdessä rakenneteknisten havaintojen kanssa.
Salaoja- ja sadevesiselvitykset
Rakennuksen ulkopuolinen kosteudenhallinta, kuivatusjärjestelmät ja veden kulkureitit tutkitaan osana kokonaisuutta, kun niillä voi olla vaikutusta vaurioon.
Menetelmät tukevat toisiaan
Tutkimustulos syntyy usean tiedon yhdistämisestä
Lähtötietojen ja suunnitelmien tarkastelu
Rakennusvuodet, korjaushistoria, piirustukset, aiemmat tutkimukset ja käyttäjähavainnot ohjaavat tutkimuskohteiden valintaa.
Aistinvaraiset havainnot ja mittaukset
Rakennusosat, kosteusjäljet, hajut, pintakosteudet ja olosuhteet kartoitetaan ennen tarkempia tutkimuksia.
Rakenteiden avaaminen ja näytteenotto
Tutkimuskohdat valitaan suunnitelmallisesti. Näytteet otetaan todetusta rakenteesta ja toimitetaan tarvittaessa laboratorioon.
Ilmareittien selvittäminen
Merkkiainetutkimuksilla voidaan osoittaa rakenteen ja sisäilman välisiä vuotoreittejä, joilla on merkitystä epäpuhtauksien kulkeutumiselle.
Tulosten kokonaisarvio
Laboratoriotuloksia, mittauksia ja rakennehavaintoja ei tarkastella erillään, vaan niiden merkitys arvioidaan rakennuksen toiminnan kannalta.
Korjaustarpeen määrittely
Raportissa esitetään vaurioiden syyt ja laajuus sekä korjaamisen periaatteet ja tarvittavat jatkoselvitykset.
Esimerkkikohde
Kasavuoren koulukeskuksen laaja sisäilma- ja kuntotutkimus
Useassa vaiheessa rakennetun koulukeskuksen tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kunto, korjaustarpeet sekä terveellisyyteen vaikuttavat tekijät.
Kokonaisuus osoittaa, miksi suuren rakennuksen tutkimus suunnitellaan rakennusosittain ja miksi eri tutkimusmenetelmiä tarvitaan toistensa tueksi.
Tutustu tästä tutkimusraporttiin (PDF)
Tutkimuskokonaisuuteen sisältyi
- eri aikakausina rakennettujen osien ja niiden liitoskohtien tarkastelu
- rakenneavauksia ulkoseiniin, alapohjiin, yläpohjiin ja väliseiniin
- pintakosteuskartoituksia ja rakenteiden kosteusteknistä arviointia
- merkkiainekokeita ilmavuotoreittien selvittämiseksi
- materiaalien mikrobi- ja VOC-tutkimuksia
- mineraalivillakuitujen ja sisäilman mikrobien näytteenottoa
- kellarin salaoja- ja sadevesijärjestelmien tutkimuksia
Tuloksista muodostettiin rakennusosittaiset johtopäätökset, korjaussuositukset ja vaihtoehtoja rakennuksen jatkokäyttöä sekä korjaussuunnittelua varten.
Näin työ etenee
Selkeä prosessi tutkimussuunnitelmasta korjausten lähtötiedoksi
Lähtötilanne
Käymme läpi ongelman, kohteen taustat, käytettävissä olevat suunnitelmat ja aiemmat tutkimukset.
Tutkimussuunnitelma
Määritämme tutkittavat rakennusosat, menetelmät, näytemäärät ja mahdollisten rakenneavausten sijainnit.
Kohdetutkimukset
Teemme sovitut avaukset, mittaukset, ilmavuototutkimukset ja näytteenotot sekä dokumentoimme havainnot.
Raportti
Saat kokonaisarvion vaurioista, niiden syistä ja vaikutuksista sekä käytännön toimenpidesuositukset.
Tulokset päätöksenteon tueksi
Raportti kertoo, mitä havaittiin ja mitä seuraavaksi kannattaa tehdä
Raporttiin sisältyy
- tutkimuksen lähtötiedot, rajaukset ja käytetyt menetelmät
- havainnot, rakennekuvaukset ja mittaustulokset
- laboratorioanalyysien tulkinta osana kokonaisuutta
- vaurioiden syyt, laajuus ja merkitys sisäilman kannalta
- korjaus- ja jatkotutkimussuositukset
- valokuvat ja tutkimuskohtien paikannukset
Kenelle palvelu sopii?
Teemme kuntotutkimuksia taloyhtiöille, kunnille, yrityksille, kiinteistönomistajille ja yksityisasiakkaille. Kohde voi olla esimerkiksi koulu, päiväkoti, hoivakoti, toimisto-, liike- tai asuinrakennus.
Tutkimuksen suunnittelee ja johtopäätökset laatii DI, sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Sami Heikkilä.
Usein kysyttyä
Kysymyksiä kuntotutkimuksista
Miten kuntotutkimus eroaa kuntoarviosta?
Kuntoarvio perustuu pääosin aistinvaraisiin havaintoihin ja antaa kokonaiskuvan kiinteistön kunnosta. Kuntotutkimus vastaa tarkempaan tutkimuskysymykseen ja sisältää usein mittauksia, rakenneavauksia tai näytteenottoa.
Rikotaanko rakenteita aina?
Ei aina. Menetelmät valitaan tarpeen mukaan, mutta vaurion syyn tai rakenteen todellisen kunnon varmistaminen edellyttää usein hallittuja rakenneavauksia.
Riittääkö sisäilmanäyte ongelman selvittämiseen?
Yksittäinen sisäilmanäyte ei yleensä osoita vaurion lähdettä. Luotettava johtopäätös perustuu rakenneteknisiin havaintoihin, ilmavuotoreitteihin, mittauksiin ja tarkoituksenmukaisiin näytteisiin.
Voiko kuntotutkimuksen tehdä vain yhteen rakennusosaan?
Kyllä. Tutkimus voidaan rajata esimerkiksi ulkoseinään, alapohjaan, kellariin, märkätilään tai aiemmin kastuneeseen alueeseen.
Sopiiko raportti korjaussuunnittelun lähtötiedoksi?
Kyllä. Raportti määrittää vaurioiden syyt ja laajuuden sekä korjaamisen periaatteet. Varsinaiset toteutusratkaisut laaditaan tarvittaessa erillisessä korjaussuunnittelussa.
Kuinka laaja tutkimus tarvitaan?
Laajuus riippuu rakennuksesta ja tutkimuskysymyksestä. Ennen tarjousta käymme läpi lähtötiedot ja arvioimme, millä menetelmillä riittävä varmuus saavutetaan.
Kerro kohteesta ja havaitusta ongelmasta
Tarvitsetko rakenneteknisen, kosteus- tai sisäilmateknisen kuntotutkimuksen?
Lähetä lyhyt kuvaus rakennuksesta, ongelmasta ja käytettävissä olevista lähtötiedoista. Arvioimme sopivan tutkimuslaajuuden ja laadimme kohdekohtaisen tarjouksen.