Rakenteessa oleva vaurio tai epäpuhtauslähde ei vaikuta sisäilmaan samalla tavalla kaikissa tilanteissa. Olennaista on, onko rakenteesta ilmayhteys sisätiloihin ja mistä kohdasta ilma kulkeutuu. Merkkiainekokeella voidaan paikantaa tällaisia ilmavuotoreittejä hallitusti ja hyvin pienistäkin liittymistä.
Tutkimus soveltuu esimerkiksi ulkoseinän alaosan, alapohjan, kellarin seinän, yläpohjan, liikuntasauman tai teknisen läpiviennin ilmavuotojen selvittämiseen. Menetelmä auttaa yhdistämään rakennetekniset havainnot sisäilmaan: rakenteessa havaittu vaurio ja sisätilaan johtava ilmavuotoreitti ovat yhdessä olennaisia tietoja korjaustarpeen ja korjaustavan arvioinnissa.
Mitä merkkiainekokeella selvitetään?
Merkkiainekokeessa tutkittavaan rakenteeseen, rakennekerrokseen tai viereiseen tilaan johdetaan tutkimukseen soveltuvaa merkkikaasua. Sisätilan puolelta rakenteen pintoja ja liittymiä käydään läpi herkällä ilmaisimella. Kun ilmaisin havaitsee merkkiaineen, rakenteen ja sisätilan välillä on ilmayhteys tutkimushetken olosuhteissa.
Menetelmällä voidaan selvittää esimerkiksi:
- kulkeutuuko alapohjasta tai ryömintätilasta ilmaa sisätiloihin
- onko ulkoseinän alaosasta ilmayhteys huoneilmaan
- vuotavatko seinän ja lattian liittymät, läpiviennit tai liikuntasaumat
- kulkeutuuko ilmaa kellarista tai maanvastaisista rakenteista ylempiin tiloihin
- onko korjauksessa tehty tiivistys yhtenäinen tutkituissa kohdissa.
Merkkiainekoe kertoo ilmavuotoreitin sijainnin. Se ei yksin osoita, että rakenteessa on mikrobivaurio tai muu epäpuhtauslähde. Rakenteen kunto selvitetään tarvittaessa rakenneavauksilla, kosteusmittauksilla, materiaalinäytteillä ja muilla kohteeseen sopivilla menetelmillä.
Milloin ilmavuotoreittejä kannattaa tutkia?
Tutkimus on hyödyllinen, kun sisätiloissa koetaan hajua tai oireilua ja epäillään epäpuhtauksien kulkeutuvan rakenteista. Menetelmä soveltuu myös tilanteeseen, jossa rakenteessa on jo todettu kosteus- tai mikrobivaurio ja halutaan arvioida sen yhteyttä sisäilmaan.
Tyypillisiä tutkimustilanteita ovat:
- lattianrajassa esiintyvä maakellarimainen tai mikrobiperäinen haju
- valesokkelin tai muun seinän alaosan vaurioepäily
- ryömintätilaisen alapohjan hajujen kulkeutuminen sisälle
- maanvastaisen seinän sisäpuolinen lämmöneristys ja epäilty vaurio
- vanhojen putki- ja kaapeliläpivientien ilmavuodot
- eri rakennusosien liitoskohdat ja liikuntasaumat
- korjausten jälkeen tehtävä tiivistysten laadunvarmistus.
Miten merkkiainekoe etenee?
1. Tutkimuskysymys ja lähtötiedot
Ennen koetta määritetään, mitä rakennetta ja mahdollista kulkeutumisreittiä tutkitaan. Piirustuksista selvitetään rakennekerrokset, liitokset ja mahdolliset ontelot. Samalla käydään läpi aiemmat vauriot, korjaukset, hajuhavainnot ja muut tutkimustulokset.
2. Merkkiaineen syöttö tutkittavaan rakenteeseen
Merkkiaine johdetaan rakenteeseen tarkoituksenmukaisesta kohdasta. Syöttöpaikka voi olla esimerkiksi ulkoseinän eristetila, alapohjan ontelo, ryömintätila tai viereinen tekninen tila. Joissakin rakenteissa tarvitaan pieniä porareikiä, jotta merkkiaine saadaan oikeaan rakennekerrokseen. Syöttötapa suunnitellaan niin, että tutkittava alue saadaan kattavasti merkkiaineen vaikutuspiiriin.
3. Paine-eron hallinta ja seuranta
Ilman kulkusuunta riippuu tilojen ja rakenteiden välisestä paine-erosta. Siksi tutkimuksen aikainen paine-ero tarkistetaan ja dokumentoidaan. Tarvittaessa sisätilaan järjestetään hallittu alipaine suhteessa tutkittavaan rakenteeseen, jotta mahdolliset vuotoreitit voidaan paikantaa luotettavasti. Olosuhteet pidetään mahdollisimman vakaina koko kokeen ajan.
4. Vuotokohtien paikantaminen
Rakenteen sisäpinnat, liittymät ja läpiviennit käydään järjestelmällisesti läpi merkkiaineilmaisimella. Tutkimus kohdistuu erityisesti kohtiin, joissa ilmansulun tai muun tiivistävän kerroksen jatkuvuus voi katketa. Havaitut vuotopaikat merkitään esimerkiksi pohjakuvaan ja dokumentoidaan valokuvin.
5. Tulosten tulkinta ja raportointi
Raportissa esitetään tutkittu rakenne, merkkiaineen syöttöpaikat, tutkimusolosuhteet ja todetut ilmavuotoreitit. Havaintojen merkitystä arvioidaan yhdessä rakenteen kunnon, mahdollisten epäpuhtauslähteiden ja tilojen käytön kanssa. Raportissa erotetaan selvästi todettu ilmayhteys, rakenteen vaurio ja näiden perusteella tehtävä kokonaisarvio.
Mistä ilmavuotoja tavallisesti löytyy?
Ilmavuodot keskittyvät usein rakenteiden liittymiin ja läpivienteihin. Tyypillisiä kohtia ovat:
- ulkoseinän ja lattian liittymä sekä seinän alaosan levysaumat
- väliseinän liittyminen ulkoseinään tai alapohjaan
- putki-, viemäri-, kaapeli- ja kanavaläpiviennit
- pilarien, palkkien ja elementtisaumojen liittymät
- oviaukkojen, ikkunoiden ja muiden aukkojen ympäristöt
- alakaton yläpuoliset seinä- ja hormiliittymät
- kellarin ja ylempien kerrosten väliset kuilut ja läpiviennit
- yläpohjan liittymät sekä höyrynsulun epäjatkuvuuskohdat.
Vuotokohta voi olla hyvin pieni eikä sitä välttämättä havaita silmämääräisesti. Toisaalta näkyvä rako ei aina ole yhteydessä epäiltyyn rakennekerrokseen. Merkkiainekoe auttaa erottamaan todellisen kulkeutumisreitin pelkästä pintavauriosta tai raosta.
Mitä tulos osoittaa – ja mitä se ei osoita?
Merkkiaineen havaitseminen osoittaa ilmayhteyden merkkiaineen syöttöalueelta havaintokohtaan tutkimushetken olosuhteissa.
Tulos ei yksin kerro, kuinka paljon epäpuhtauksia reittiä pitkin kulkeutuu, onko rakenteessa vaurio tai aiheuttaako havaittu reitti tilojen käyttäjille terveyshaittaa.
Tuloksen merkitys riippuu siitä, mitä merkkiaineen syöttöalueella on. Jos rakenteessa on todettu mikrobivaurio, mineraalikuituja, hajua tai muuta epäpuhtauslähdettä, sisätilaan johtava ilmayhteys tukee arviota epäpuhtauksien mahdollisesta kulkeutumisesta. Jos rakenteen kunnosta ei ole tietoa, vuotoreitin havaitseminen voi ohjata rakenneavauksen ja näytteenoton oikeaan kohtaan.
Käytännön esimerkki: ulkoseinän alaosa
Rakennuksen käyttäjät havaitsevat hajua erityisesti ulkoseinän vieressä. Piirustusten perusteella seinän alaosassa on kosteudelle herkkä rakenneratkaisu. Merkkiaine johdetaan seinän eristetilaan ja sisäpuolelta tutkitaan lattianrajaa, pistorasioita, levysaumoja sekä väliseinien liittymiä.
Jos merkkiaine havaitaan lattianrajassa ja pistorasian kohdalla, rakenteesta on ilmayhteys huoneilmaan. Seuraavaksi seinän kuntoa voidaan selvittää kohdennetulla rakenneavauksella juuri siltä alueelta, josta vuotoreitti todettiin. Näin tutkimukset eivät perustu satunnaisiin avauksiin, vaan havaittuun rakenteelliseen yhteyteen.
Merkkiainekoe korjausten laadunvarmistuksessa
Merkkiainekoetta voidaan käyttää myös tiivistyskorjausten jälkeen. Koe auttaa tarkistamaan, ovatko seinän ja lattian liittymä, läpiviennit ja muut suunnitellut yksityiskohdat yhtenäisesti tiiviitä. Jos yksittäinen vuotokohta havaitaan, se voidaan korjata ennen pintarakenteiden lopullista valmistumista.
Laadunvarmistus kannattaa suunnitella jo korjaushankkeen alussa. Tällöin tarkastettavat rakenteet, koelaajuus ja hyväksymisperusteet ovat selvillä ennen työn valmistumista. Merkkiainekokeen tulokset dokumentoidaan osaksi korjauksen laadunvarmistusaineistoa.
Merkkiainekoe osana kuntotutkimusta
Luotettava sisäilma- ja kuntotutkimus perustuu useiden tietojen yhdistämiseen. Merkkiainekoetta täydennetään tarpeen mukaan rakenneavauksilla, kosteusteknisillä tutkimuksilla, materiaalinäytteillä, paine-erojen seurannalla ja ilmanvaihdon toiminnan tarkastelulla. Yksittäinen menetelmä vastaa vain yhteen osaan tutkimuskysymyksestä.
Jos rakennuksessa epäillään rakenteista kulkeutuvia epäpuhtauksia, tutkimus kannattaa aloittaa rakennuksen ja rakenteiden kokonaisuuden arvioinnista. Näin merkkiainekoe voidaan kohdistaa niihin kohtiin, joista saatava tieto vaikuttaa korjauspäätöksiin.
Tutustu rakennusten kuntotutkimuksiin ja sisäilmatutkimuksiin.
Usein kysyttyä merkkiainekokeesta
Tarvitaanko tutkimuksessa rakenneavauksia?
Merkkiainekoe voidaan usein tehdä ilman varsinaista rakenneavausta, mutta kaasun johtaminen oikeaan rakennekerrokseen voi edellyttää pientä porareikää tai valmiin tarkastusaukon hyödyntämistä. Jos rakenteen kunto halutaan selvittää, tarvitaan erikseen suunniteltu rakenneavaus.
Tarkoittaako ilmavuoto aina vauriota?
Ei. Ilmavuoto osoittaa rakenteiden välisen ilmayhteyden, mutta rakenteen kunto selvitetään muilla tutkimuksilla. Vuotoreitin merkitys kasvaa, jos sen lähtöalueella on todettu epäpuhtauslähde tai vaurio.
Voidaanko tutkimus tehdä rakennuksen normaalin käytön aikana?
Usein voidaan. Tutkimuksen aikana ilmanvaihdon käyttö, ovien ja ikkunoiden asento sekä tilojen paineolosuhteet sovitaan etukäteen. Tutkittava alue voidaan tarvittaessa rajata, jotta olosuhteet pysyvät hallittuina.
Voiko merkkiainekokeella tarkistaa korjauksen onnistumisen?
Kyllä. Menetelmä soveltuu erityisesti tiivistyskorjausten yksityiskohtien ja jatkuvuuden tarkistamiseen, kun koe suunnitellaan korjaustavan ja tutkittavan rakenteen mukaan.
Tarvitsetko ilmavuotoreittien selvityksen?
Uudenmaan Rakennustutkimus tekee merkkiainekokeita osana rakenneteknisiä kuntotutkimuksia ja sisäilmaselvityksiä. Kerro rakennuksesta, havaitusta ongelmasta ja aiemmista tutkimuksista, niin arvioidaan tarkoituksenmukainen tutkimuskokonaisuus.
Ota yhteyttä ja pyydä arvio tutkimustarpeesta