Riskirakenne on rakenneratkaisu, jonka kosteustekniseen toimintaan liittyy tavallista suurempi vaurioitumisen mahdollisuus. Se ei tarkoita, että rakenne olisi automaattisesti vaurioitunut. Rakenteen todellinen kunto selviää rakennusajan, suunnitelmien, havaintojen ja tarvittaessa kohdennettujen tutkimusten perusteella.
Rakennusaika antaa vihjeen
Eri vuosikymmeninä käytettiin rakenneratkaisuja, joiden pitkäaikaisesta toiminnasta ei ollut vielä nykyistä tietoa.
Piirustukset auttavat tunnistamaan
Leikkaus- ja rakennepiirustuksista voidaan nähdä esimerkiksi seinän alaosan korkeus, eristeiden sijainti ja rakenteen tuulettuminen.
Riskirakenne voi olla kunnossa
Kuntoon vaikuttavat toteutustapa, materiaalit, ympäröivät olosuhteet, kunnossapito ja rakenteeseen kohdistunut kosteusrasitus.
Tutkimus kohdennetaan oikein
Rakenneavaus tehdään kohtaan, josta saadaan vastaus tutkimuskysymykseen mahdollisimman vähäisellä vauriolla.
Mitä riskirakenne tarkoittaa?
Riskirakenteella tarkoitetaan yleensä rakennetta, joka on myöhemmin todettu kosteusteknisesti herkäksi tai jonka toiminta riippuu poikkeuksellisen paljon toteutuksen yksityiskohdista ja käyttöolosuhteista. Rakenne on voinut olla aikanaan tavanomainen ja rakentamisajankohdan ohjeiden mukainen.
Riskirakenne ja vaurio ovat eri asioita. Esimerkiksi valesokkeli voi olla kuiva ja hyväkuntoinen, jos rakenne on toteutettu hyvin eikä siihen ole kohdistunut haitallista kosteusrasitusta. Toisaalta rakenne voi vaurioitua ilman näkyviä pintajälkiä. Siksi kuntoa ei pidä päätellä pelkästään rakenteen nimestä eikä huonepintojen siisteydestä.
Rakennusten tavallisia riskirakenteita
| Rakenneratkaisu | Miksi se voi olla herkkä vaurioille? | Miten sitä tutkitaan? |
|---|---|---|
| Valesokkeli | Puurunkoisen ulkoseinän alaosa voi sijaita lähellä maanpintaa tai sen alapuolella. Seinän alaosaan voi kohdistua kosteutta maaperästä, sokkelista ja ulkopuolisista vesistä. | Rakennetta arvioidaan piirustuksista ja ulkopuolelta. Kunto varmistetaan yleensä seinän alaosaan tehtävällä rakenneavauksella, materiaalien tarkastuksella ja tarvittaessa näytteillä. |
| Sisäpuolelta eristetty maanvastainen seinä | Maanvastaisen seinän sisäpuolinen puu- tai levyrakenne voi jäädä kosteutta vasten. Vaurio voi kehittyä rakenteen sisällä ilman selvää pintavauriota. | Selvitetään seinän rakenne, kosteustekninen toiminta ja hajut. Tarvittaessa tehdään rakenneavauksia ja otetaan materiaalinäytteitä. |
| Kaksoisbetonilaatta tai puukorotettu lattia betonilaatan päällä | Laattojen välissä tai puukoolatussa lattiarakenteessa voi olla orgaanisia materiaaleja, joihin maaperästä tai rakennusvaiheesta peräisin oleva kosteus vaikuttaa. | Rakennetta tutkitaan piirustuksista, kosteusmittauksilla ja kohdennetuilla avauksilla. Myös lattian ja seinän liittymien ilmayhteyksiä voidaan selvittää. |
| Tuulettumaton tai puutteellisesti tuulettuva ulkoseinä | Julkisivun taakse päässyt kosteus tai sisäilmasta rakenteeseen kulkeutuva vesihöyry ei välttämättä pääse kuivumaan hallitusti. | Tarkastetaan julkisivun liittymät, tuuletusväli ja seinärakenne. Avauksia kohdennetaan esimerkiksi alaosiin, ikkunoiden liittymiin ja havaittujen vaurioiden lähelle. |
| Ryömintätilainen alapohja | Maaperän kosteus, puutteellinen tuuletus, orgaaninen jäte ja viileät pinnat voivat lisätä mikrobikasvun riskiä. Epäpuhtauksia voi kulkeutua sisätiloihin ilmavirtausten mukana. | Ryömintätila tarkastetaan kokonaisuutena. Samalla arvioidaan kosteutta, ilmanvaihtoa, puuosien kuntoa, maapohjaa ja alapohjan ilmatiiviyttä. |
| Vanha märkätila ilman nykyvaatimusten mukaista vedeneristystä | Vesi voi päästä laatoituksen ja liittymien kautta rakenteisiin. Kosteusvaurio voi olla paikallinen tai ulottua ympäröiviin rakenteisiin. | Arvioidaan märkätilän ikä, pintojen ja liittymien kunto sekä tehdään pintakosteuskartoitus. Tarvittaessa tutkimusta täydennetään rakennekosteusmittauksilla ja avauksilla. |
| Loiva tai tuulettumaton vesikattorakenne | Vuotovesi tai rakenteeseen tiivistyvä kosteus voi jäädä yläpohjaan, jos kuivuminen ja tuuletus ovat puutteellisia. | Tarkastetaan vesikatto, läpiviennit, kallistukset, tuuletus ja yläpohjan näkyvät osat. Tarvittaessa tehdään kosteusmittauksia tai avauksia. |
Miten riskirakenne tunnistetaan?
Rakennusvuosi ja korjaushistoria
Rakennusvuosi auttaa arvioimaan, millaisia rakenteita kohteessa voi olla. Myöhemmät korjaukset voivat olla muuttaneet rakennetta tai sen kosteusteknistä toimintaa.
Suunnitelmien läpikäynti
Leikkaus-, rakenne- ja pohjapiirustuksista tarkastetaan muun muassa korkeusasemat, rakennekerrokset, eristeiden sijainti, tuuletusvälit ja eri rakenteiden liittymät. Vanha piirustus ei silti aina vastaa toteutusta.
Kohdehavaintojen yhdistäminen
Ulkopuoliset maanpinnat, sadevesien ohjaus, salaojitus, sokkelin korkeus, hajut, värimuutokset ja pinnoitteiden vauriot auttavat kohdentamaan tutkimusta.
Rakenteen varmistaminen
Kun rakenteen toteutuksesta tai kunnosta tarvitaan varmaa tietoa, tehdään hallittu rakenneavaus. Avauksesta tarkastetaan materiaalit, toteutustapa, kosteusjäljet ja mahdolliset poikkeavat hajut.
Milloin riskirakenne kannattaa tutkia?
- Rakennuksessa on poikkeavaa hajua, paikallisia oireita tai muita sisäilmahavaintoja.
- Pinnoissa näkyy kosteusjälkiä, värimuutoksia, halkeamia tai irtoamista.
- Rakennuksen piirustuksissa näkyy kosteusteknisesti herkkä rakenneratkaisu.
- Rakennukseen suunnitellaan korjausta tai käyttötarkoituksen muutosta.
- Asuntokaupan kuntotarkastuksessa havaitaan rakenne, jonka kuntoa ei voida tarkastaa rikkomattomin menetelmin.
- Rakennuksesta puuttuvat suunnitelmat ja toteutustapa halutaan varmistaa.
Pintakosteusmittaus ei näe kaikkia vaurioita
Pintakosteudenosoitin reagoi lähinnä rakenteen pinnan läheisiin kosteuseroihin. Kuivunut vanha vaurio tai rakenteen sisällä oleva mikrobivaurio ei välttämättä näy pintamittauksessa. Myöskään normaali mittaustulos ei yksin osoita riskirakennetta hyväkuntoiseksi.
Miten rakenneavaus ja näytteenotto tehdään?
Avauspaikka valitaan piirustusten, havaintojen ja rakenteeseen kohdistuvan kosteusrasituksen perusteella. Kohteita voivat olla esimerkiksi ulkoseinän alaosa, maanvastaisen seinän liittymä, lattian ja seinän rajakohta tai vesivaurioepäilyn alue.
Avauksessa selvitetään rakenteen todellinen toteutus ja materiaalit. Samalla arvioidaan kosteutta, värimuutoksia, hajua, materiaalien lujuutta ja mahdollisia ilmayhteyksiä sisätiloihin. Materiaalinäyte otetaan silloin, kun sillä voidaan varmistaa tai rajata vaurioepäilyä. Avaus paikataan tutkimuksen jälkeen olemassa olevaan tiiveystasoon sopivalla tavalla, esimerkiksi joustavalla tiivistysmassalla, höyrynsulkuteipillä tai betonilla rakenteen mukaan.
Lue tarkemmin, miten rakennuksen kuntotutkimus etenee, sekä tutustu rakennusten kuntotutkimuksiin ja kosteusmittauksiin.
Riskirakenteesta tarvitaan kohdekohtainen johtopäätös
Rakenteen nimeäminen riskirakenteeksi on tutkimuksen lähtökohta, ei lopputulos. Johtopäätöksessä arvioidaan, onko rakenteessa vaurio, kuinka laajasta alueesta on kyse, voivatko epäpuhtaudet kulkeutua sisätiloihin ja mitä korjauksia tai lisätutkimuksia tarvitaan.
Hyvin kohdennettu tutkimus vähentää tarpeettomia avauksia ja auttaa rajaamaan korjauksen todelliseen ongelmaan. Samalla raporttiin saadaan dokumentoitu tieto rakenteen toteutuksesta ja kunnosta myöhempää suunnittelua varten.
Epäiletkö rakennuksessa riskirakennetta?
Kerro rakennusvuosi, rakennustyyppi, havaitut haitat ja mahdolliset piirustukset. Arvioimme, millä tutkimuksilla rakenteen kunto voidaan selvittää.
Ota yhteyttä